sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Tuskien taival

Olen kärsinyt suurista kivuista viimeisen kymmenenvuotta ja niistäkin voisin syyttää exmiestäni. Kivut alkoi hyperstimulaatiosta ja sitä ei olisi syntynyt jos mieheni olisi kertonut jo alkuunsa, että hänen siittiönsä ovat heikkolaatuisia. Oletettavasti lääkitykseni olisi ollut ihan toisenlainen hedelmöityshoidoissa. Nythän kävi niin, että tervettä naista hoidettiin suurilla hormooniannoksilla.

Sitähän en kai vielä ole edes maininnut, että minä olisin voinut saada lapsia jonkun toisen miehen kanssa. Esimerkiksi nykyisen mieheni, mutta olin jo tavatessamme sen verran yli neljänkymmenen etten enää edes jaksanut yrittää. Ruumiini on myös niin risa ja huonossa kunnossa etten olisi varmaan raskautta edes kestänyt.

Hyperstimulaatio on jo itsessään erittäin kivulias tila ja minulle tuli lisäksi vielä reuman säryt. Sain lääkkeeksi Tramalia, joka on erittäin vahva kipulääke ja ihan huume. Silloin kymmenenvuotta sitten, ei vielä tiedetty Tramalin huonoista puolista. Minullekin sanottiin, että siinä on kaikki hyvät puolet mitä morfiinissakin on, muttei mitään huonoja puolia. Sitä myös korostettiin ettei siihen voi jäädä koukkuun.

Nykyään tiedetään jo ihan muuta, Tramal on yksi helpoiten koukuttavista lääkeistä. Koukussa siihen minä olen vieläkin, mutta onneksi se auttaa reumasärkyihin. Nuo hoitosysteemini kymmenenvuotta sitten oli ihan omituisia. Miten lääkärit voi mennä niin harhaan, minulta kyllä meni luotto lääketieteeseen.

Kun olin syönyt Tramalia pari viikkoa, alkoi päänsäryt, huimaus ja oksentelu. Olin välillä niin huonovointinen, että töissä juoksin kesken asiakaspalvelun oksentamaan. Polkupyörällä en uskaltanut ajaa, kun huimasi niin. Sitten sain vielä Metopramia pahoinvointiin ja se vasta myrkky oli. Kyllähän se oksetuksen poisti, mutta aiheutti pakkoliikkeitä ja tiesmitä tärinöitä. Nykyään jo tiedän, että olen äärettömän herkkä saamaan kaikki mahdolliset sivuvaikutukset.

Tuota pyörrytystä ja pahoinvointia tutkittiin ja tutkittiin, ainakin pääsin sairaalaan kaiken maailman kokeisiin nopeasti. Mitään ei löytynyt, välillä puhuttiin stressistä, välillä minua hoidettiin Menierin taudista. Kunnes sitten itse pikkuhiljaa tajusin, että kyse oli Tramalin eli tramadolin sivuvaikutuksista. Ne tuli minulle vaan niin voimakkaana ja aloin niihin pikkuhiljaa tottua. Sitten Tramal vaihdettiin nopeavaikutteisesta pitkävaikutteiseen ja oloni koheni hiukan.

Noista sivuvaikutuksista sitten olenkin kärsinyt matkan varrella moneen otteeseen. Tramal on kuitenkin paras lääke tähänastisista, muitakin on kokeiltu, mutta huonolla menestyksellä.

Jos jaksaisin olla katkera entiselle miehelleni, niin kaikista eniten ahdistun terveyteni menettämisestä. Hänen valheittensa kautta tämä kierre lähti alkuun. Hän ei ilmeisesti korviaan lotkauttanut, vaikka tajusi, että alan saamaan lääkitystä väärin perustein, kun hän ei kertonut koko totuutta. Toisaalta lääkäritkin oli aika hölmöjä, etteivät heti tutkineet miestäni. Voi mikä iljettävä lisko hän oli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti