lauantai 17. syyskuuta 2011

Tuntematon nainen

Nyt minuun iskee pelko, että joku tunnistaa minut. En haluaisi julkisuutta henkilökohtaisista asioistani. Olen ottanut riskin, koska tämä tarina ansaitsee tulla kerrotuksi. Olen käsinyt aivan turhaan ellei tästä koskaan koidu mitään hyvää. Toivoisin voivani antaa muille samassa asemassa oleville toivoa paremmasta, ja toivon, että joku ottaisi opikseen, ja varoisi tämän kaltaisia ihmisiä.

Uskaltauduin tähän kirjoitus prosessiin, koska luotin siihen, että hukun tähän valtavaan netin maailmaan niin ettei kukaan tunnista tarinaani. Tiedän, että yksi luokkakaverini on pitänyt blogia jo pitkään tuntemattomana. Hän kertoo perhe-elämästään myös, ja mukana on valokuvia paljon, missä hän on itsekin. Niillä sivuilla on 30.000 kävijää eikä kukaan ole vielä hänen lähipiiristään tunnistanut häntä.

Samoin toinen tuttavani pitää meikki-ja muotiblogia, joka on ollut toiminassa jo usean vuoden, siinäkin on kuvia hänestä itsestään. Kuitenkin hän on saanut pysyä tuntemattomana. Toivon todellakin, että se onnistuu myös minun kohdalla, koska en kerro näitä tarinoita ihmisten juorua varten.

Toivon, että jos vähäkin epäilet tuntevasi minut, kunnioittaisit toivomustani, ja et kerro sitä muille. Toivon, että vihjaisisit minulle, että olen ehkä tunnistettu, niin osaan siihen varautua.

2 kommenttia:

  1. Ensinnäkin kiitos blogistasi, samantapaista taustaa omaavana luen mielelläni tätä. Itselläni narsistipiirteiseksi diagnosoitu äiti ja ainakin yksi selkeä (oikeasti vaarallinenkin) narsisti ex-kumppani.

    Tunnistamiseen; melkolailla voit olla kyllä huoleti mielestäni. Tällaista blogia voi kirjoittaa vuosiakin kenenkään tunnistamatta, kunhan muistaa perussäännöt. Eli muuttaa sopivasti esim. paikkakuntia, tapahtumapaikkoja, henkilöiden ikiä ym. Sellaisia juttuja joilla ei kokonaisuuden kannalta ole merkitystä (lukijalle ihan sama asutko idässä vai lännessä, Kouvolassa tai Porissa, oletko iältäsi 39 vai 42, onko jonkun tilanteen tapahtumapaikkana kotitalonne terassi tai mummolan takapiha... jne.).

    Sellaisilla hämäyksillä voi melkolailla taata sen ettei kukaan tunnista. Kuten toki itsekin tuossa sivupalkin esittelytekstissä toteat.

    VastaaPoista
  2. Hei Jones!
    Kommenttisi on ihan lohduttava, niin itsekin ajattelen, että se kuka minä olen ei ole se kiinnostavin asia. Narsismin kanssa tekemisissä olleet myös tietävät ettei ole ihan vaaratonta tulla tunnistetuksi tällaisen kirjoittamisesta. Jos exavopuolisoni saisi tästä tietää en enää uskaltasi ulkona liikkua.
    Anneli

    VastaaPoista